perjantai 21. marraskuuta 2014

Perinneperjantai: Koulumenestystä

Tämän Perinneperjantain kunniaksi ajattelin demonstroida, että kävin minä vaihtovuonna ihan kohtuullisella menestyksellä koulussakin. Ja riiasin, mutta sehän taisi olla jo entuudestaan selvää.

Minunhan oli tarkoitus olla Emporiassa vain syyslukukausi, mutta jo syyskuussa kipinä vaihtoajan venyttämisestä kyti. Koulu oli helppoa, sosiaalinen elämä vähän liiankin vilkasta. Olin irrallani oikeasta elämästä, ja paluu Vaasaan olisi tarkoittanut opintojen tosissaan ottamista. Arkea. Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että 22-vuotias Anni päätti lopulta pakoilla velvollisuuksia ja jatkaa vaihtopestiä.

Koska tänään on niin paljon luettavaa noiden viiden tähden (jotka eivät valitettavasti viittaa kirjoituksen laatuun) alla, lopettelen esipuheen tähän. Se pitää kuitenkin vielä mainita, että ensimmäisessä merkinnässä kehuskelen monivalintatentin tuloksella, joka tuli kulttuuriantropologian kurssilta (101, eli alkeiskurssi). Luennot pidettiin isossa auditoriossa. Siellä ison auditorion perällä istui eräs pörröpäinen, vilkkusilmäinen poika, jolla tuntui olevan kaverinsa kanssa aina äärettömän hauskaa, mutta joka kuitenkin, yleensä ainoana vapaaehtoisena, vastasi opettajan esittämiin kysymyksiin. Oikein.

Kukahan se poika mahtoi olla?

Kaivelen perjantaisin vanhaan blogiini tallennettuja kaukosuhdemuistoja. Aiemmat osat löytyvät täältä.


Tiistai 19.9.2006 klo 22:37

Ahhahaa

Olen aika ässä. Kävin tänään katsomassa eilisen tentin tulokset, ja olin saanut... 98/100 pistettä! Yksi väärin viidestäkymmenestä monivalintakysymyksestä. Paras tenttitulos koko yliopistourallani. Minä niin tykkään tuosta kurssista. Se ei vaadi minkäänlaista työtä, opettajaa on ilo katsella, ja kurssilta saa olla vielä poissakin niin paljon kuin huvittaa. Hahaa.

Heräsin tänään siihen, kun hytisin kylmästä sikiöasennossa. Makuuhuone oli jääkylmä, koska ulkona oli kylmä. Täällä ei paljon lämmöneristyksen päälle ymmärretä. Viime yö oli kyllä aikas vilpoisa. Kävin kävelyllä puolenyön aikoihin. Oli aivan mahtavaa kävellä rauhallisia katuja kirkkaan tähtitaivaan alla ja kuunnella Apulantaa ja muuta kivaa musiikkia. Olisi ollut mahdollisuus mennä tapaamaan Ystävää, mutta vähän ujostutti.

Lauantaina lähdetään mitä luultavimmin käymään Kansas Cityssä vähän ostoksilla. Pitää ostaa esimerkiksi lämpimiä vaatteita, syksy tänne on tulossa. Virallisesti syksy alkaa juuri ensi lauantaina. Huvittavaa, että syksyn alku on oikeasti merkitty kalenteriin. Outoja nämä amerikkalaiset.

Keskiviikko 20.9.2006 klo 22:11

The Best Things in Life Are Free

Kirjoitin tuossa justiinsa esseen Shakespearen Titus Andronicuksen filmatisoinnista (Julie Taymorin versio). Kuulostaa mielenkiintoiselta, ja sitä se onkin. Esseestä tuli huono. Huono! Mutta ei anneta sen haitata. Tänään on keskiviikko (dollari-ilta). Huomenna on Shakespeare-tentti. En ole lukenut. Yhtään. Lukematta tässä on ennenkin pärjätty (tosin huomenna en tule pärjäämään).

Suru-uutisia. HIMin keikka Kansas Cityssä on peruttu. Meidän oli tarkoitus mennä 4.11. katsomaan HIMiä sinne, mutta nytpä se ei onnistukaan. Harmillista. Erittäin.

S
aatiin tänään Dairy Queenistä ilmaiset jätskit. Isot sellaiset. Hys hys, ei saa kertoa omistajalle. On hyvä, että on olemassa Ystäv(i)ä.

Maanantai 25.9.2006 klo 22:33

Perinteistä

Jaahas. Taitaisipa olla aika taas vähän kirjoitella tännekin. Ei vaan ole ehtinyt kirjoittelemaan kaikelta juhlimiselta ja matkustamiselta. Eipä vissiin.

Keskiviikkoilta meni taas 707:ssä. Näkyi tuttuja. Paljon. Muun muassa Mr. Traditional. Mr. Traditional tunnisti meidät ja huusi: "
Finland girls!" Ei päästy juttelemaan nyt miesten ja naisten tasa-arvosta, kun piti tanssia. Ei tosin Mr. Traditionalin kanssa, monen muun kylläkin. Baaritanssikulttuuri on täällä aivan erilaista kuin Suomessa. Tai ainakin aivan erilaista kuin Pullossa. Hink hink hink, jyyst jyyst jyyst.

Torstaina jäi aamutunti väliin, mutta käytin sen ajan hyödyksi lukemalla Shakespeare-tenttiin. En tiedä, oliko lukemisesta mitään hyötyä, mutta tentti ei ehkä menny ihan niin pieleen, kuin olisi voinut kuvitella. Pitää odottaa arvosanaa. Jännää. Illalla käytiin toteamassa, että torstaisin Emporia ei ole maailman vilkkain metropoli, vaikka olutta saakin 75 sentillä.

Perjantaina käytiin koulussa ja Peter Pan Parkissa. Oli kuuma päivä. No, Peter Panin jälkeen tultiin kotiin pyykkäämään ja nukkumaan, koska illalla piti taas lähteä bileisiin. Sieltä oikein soiteltiin jo perään, että missä sitä viivytään. Partyissä oli aika vauhdikas meininki, vaikka osallistujia ei ollut paljon. Pidin jopa käärmettä sylissä. Boa oli hän. Muistaakseni. Pieni kyllä, mutta kärmes kuitenkin. Bileistä matka jatkui baariin. Siellä näkyi lisää tuttuja, muiden muassa Mr. Traditional, jonka kanssa tulin yllättäen erittäin hyvin juttuun.


199392.jpg
Peter ja minä Peterin puistossa.

199389.jpg
Kyllä, täällä on vettä.

199391.jpg
Jutustelin William Allen Whiten (kenen?) kanssa PPP:ssä.


Perjantain ja lauantain välisenä yönä todistin mielenkiintoisen välikohtauksen. Olin käymässä nukkumaan, kun ulkoa kuului "Freeze!". Ikkunasta näkyi kaksi poliisiautoa ja tavallinen henkilöauto. En tiedä, mitä henkilöautoilija oli tehnyt, mutta kovasti poliisisedät hänelle huusivat ja osoittivat oikein aseella. I'm in America.

Lauantaiaamuna piti herätä aikaisin, kun yhdeksältä oli lähtö Kansas Cityyn ostoksille. Reissattiin seitsenhenkisen seurueemme kanssa ostoskeskukseen, ja siellähän se päivä vierähti oikein mukavasti. Oih, ostin ihanat kengät! Herää vaan kysymys, että mitä teen näille kaikille kengille, kun tulee kotiinlähdön aika... Se on sen ajan murhe. Juu, yöksi mentiin motelliin. Siisti huone, kohtuullinen hinta, 77 tv-kanavaa, mutta: KYLMÄ KU MIKÄ! Lämmitin oli kyllä, mutta se haisi pahalle. Ovesta näki ulos, vaikka se oli kiinni. Hyvät eristeet.



Sunnuntaina käytiin KC:n keskustassa. Iso kaupunkihan se on, paljon näkemistä. Oli tarkoitus tehdä lisää ostoksia, mutta hintataso oli toista kuin ostoskeskuksessa. Ostin yhden paidan. Yhden, vaikka kierrettiin kauppoja monta tuntia. Parasta sunnuntaissa oli ehkä se, että sain SALMIAKKIA ja SUOMALAISTA LAKRITSIA! Ja HAPANKORPPUA! Eräässä kaupassa oli aika hyvät valikoimat, to say the least.

Emporiasta on tullut lyhyessä ajassa koti. Tänne oli mukava palata sunnuntai-iltana. Emporia on ollut minulle hyvä. Oikein hyvä. Tekisi melkein mieli jäädä tänne kevätlukukaudeksikin, mutta se vaatisi vähän rahaa. Eikä ihan vähän. Toisaalta on kyllä kiva päästä näkemään kavereita ja perhettä Suomeen joulukuun lopulla. Molempi parempi. Mut ku mä haluun!

Nyt lähden lenkille, ettei tarvitse tehdä historian kotitenttiä. Kiitostack.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti