perjantai 9. tammikuuta 2015

Perinneperjantai: Ensikohtaaminen tulevien appivanhempien kanssa

En sitä kahdeksan vuotta sitten tietenkään tiennyt, mutta olin tulevien appivanhempieni luona yötä, ennen kuin edes virallisesti seurustelin heidän poikansa kanssa; mehän vain "hengailimme" Emporiassa... 

Näiden vanhojen merkintöjen läpikahlaaminen on ollut mielenkiintoista puuhaa. On ollut mukava huomata, että olen kypsynyt ja rauhoittunut. Eheämpi, aikuisempi ihminen. Ehkäpä kehittynyt kirjoittajanakin. Toisaalta on aika mahtavaa, että elin holtittominta nuoruuttani juuri vaihtoaikana. En välttämättä olisi täällä nyt, maailman parhaan miehen puolisona ja aika kivan naperon äitinä, jos en olisi ollut kuin päätön kana, joka juoksenteli levottomasti ja, no, päättömästi paikasta toiseen, ennen kuin löysi jotain rauhoittumisen arvoista.

Niille lukijoille, jotka nauttivat myötähäpeästä ja pään pudistelusta -- ei hätää, seesteisyyttä ei ole näissä nostopostauksissa ihan hetkeen luvassa.

Kaivelen perjantaisin vanhaan blogiini tallennettuja kaukosuhdemuistoja. Aiemmat osat löytyvät täältä.


Sunnuntai 3.12.2006 klo 04:34

CO-KS-MO-KS

Kolme osavaltiota (Colorado, Kansas, Missouri) vajaan viikon sisään. Ihan hyvä suoritus.

Torstai-iltana lähdettiin vaihteeksi pelaamaan biljardia. Ja shuffleboardia. Tuli ehkä juotua vähän Bud Lightiakin, sain sitä kerran kannullisen ilmaiseksikin. Joku mies halusi ehdottomasti tarjota kannullisen nestemäistä kultaa. Eipä tainnut mies sitten tykätä siitä, että jaoin pitcherin mm. Scottyn kanssa. Oh well.

Baari-iloittelun jälkeen iloittiin hieman lisää. Käytiin ottamassa "hauskoja" kuvia koulun maskotin patsaan kanssa ennen kuin mentiin Scottyn luo jatkoille. Pelattiin vähän korttia. Oli hauska ilta.

Mutta aamu ei ollut. En ymmärrä, miten niin vähäisestä olutmäärästä tuli sellainen olo, mutta esimerkiksi kulttuuriantropologian tunti ei houkutellut liikaa. Silti mentiin. Tunnin jälkeen Scotty tuli päikkäreille meidän lattialle, minä pesin pyykkiä ja tein ruokaa. Sittenpä käytiin maksamassa vuokra.

Rahoista päästyämme istahdimme Soilen kanssa Scottyn autoon ja suuntasimme kohti Overland Parkia ja Scottyn vanhempia. Tapaaminen oli helppo ja miellyttävä. Amerikkalaisten kanssa on helppo tulla toimeen, kunhan muistaa small talkin: "Hi, nice to meet you." Oli oikeasti mukava käydä oikeassa amerikkalaisessa kodissa. Opiskelija-asunnot ovat tulleet syksyn aikana tutuiksi. Oikea koti on eri asia. Kiva koti olikin.

Scottyn vanhemmat olivat oikein mukavia, ja Scottyn ja hänen äitinsä välejä oli hellyttävää seurata. Kuinka monesti Suomessa näkisi sellaista, että poika menee antamaan äidille suukon poskelle, ennen kuin lähtee uhkapelailemaan ja juomaan olutta? Ei koskaan. Kulttuurieroja, kulttuurieroja.

Perjantai-iltana Scotty käytti meitä syömässä maailmankuulussa Fiorella's Jack Stack Barbecuessa. Olihan hyvää ruokaa! Mässäilyn jälkeen Scotty ajoi meidät Kansas Cityyn (eli Missourin puolelle, siinä kolmas osavaltio) kävelemään Country Club Plazalle ja katselemaan sen jouluvalaistusta. Olihan nätit maisemat! Kylmäkin meinasi olla.

Iltakävelyn jälkeen menimme kasinolle. Pelasimme yhteensä muutaman kympin. Ei voittoja. Tulimme siihen tulokseen, että kannattaa sijoittaa rahat paremmin, joten palasimme Overland Parkiin ja kävimme oluella. Pelasimme myös jotain videopeliä. Cool.

Hyvin tai vähemmän hyvin nukutun yön jälkeen menimme syömään burritoja. Lounaan jälkeen menimme katsomaanTenacious D:n kokopitkän. Oli hauska. Naurutuokion päätyttyä Scotty vei meidät metsästämään salmiakkia, mutta löysimme vain Pandan lakritsia. Pitänee tuoda Scottylle Suomesta salmiakkimaistiaisia.

Ennen Emporiaan paluuta kävimme vielä tarkistamassa Oak Park Mall -ostoskeskuksen ja mongolialaisen grillipaikan. Ruoka oli loistavaa. Saimme valita itse lihat, kasvikset, kastikkeen ja mausteet, ja kokit grillasivat annoksen meidän edessä. Scotty taisi syödä kolme lautasellista. En ymmärrä, miten siihen mieheen mahtuu niin paljon ruokaa. Käytiin syömässä vielä jälkiruokaakin Scottyn vanhempien luona, ennen kuin hurautimme Emporiaan. Matkalla näimme kolarin, jonka vakavuuden tajusimme vasta sitten, kun Scotty ajoi työmatkalla samasta kohtaa ohi. Tie oli suljettu, ja yksi auto oli katollaan pellolla. Toivottavasti kenellekään ei käynyt pahasti.

Tänään oli tarkoitus mennä synttäreille juomaan tynnyriolutta. Menimmekin, mutta kaikki kolme tynnyriä oli tuhottu siihen mennessä, kun saavuimme paikalle. Luke oli meille melkein vihainen, kun ei ollut nähnyt meitä pitkään aikaan. Sillä taisi olla ikävä.

Ohhoh, onpas tullut tehtyä paljon asioita vuorokauden sisään. Ainakin sain paljon tekstiä aikaiseksi. Kirjoittelen tässä vielä samalla Messengerissä yötyöläiselle. Kävi käsky, että huomenna pitää olla valmiina puolen päivän maissa, koska mennään katsomaan jalkapalloa Scottyn kaverin luo. Amerikkalaista jalkapalloa siis.

Jotenkin minusta tuntuu, että huominenkin (no tämä päivä) sujuu kokonaisuudessaan amerikkalaisessa seurassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti